- Vapaa katolinen kirkko opettaa, että Jumala on olemassa, rajaton, ikuinen, transsendentti ja immanentti. Hän on yksi olemus, mistä kaikki olemassaolon muodot ovat saaneet alkunsa. "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme (Apost.17:28).
- Jumala ilmenee maailmankaikkeudessa kolminaisuutena, jota kristinuskossa kutsutaan Isäksi, Pojaksi ja Pyhäksi Hengeksi. Yhdessä Jumalassa on kolme persoonaa, tasa-arvoista ja ikuista; Isä, kaiken alkusyy; Poika, Sana, joka tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme; Pyhä Henki, elonantaja, innoittaja ja pyhittäjä.
- Ihminen on henki, sielu ja ruumis. Ihmisen henki, Jumalan kuva on olemukseltaan jumalallinen. Sen vuoksi ihminen ei voi lakata olemasta; hän on ikuinen ja hänen tulevaisuutensa kunnialla ja loistolla ei ole rajoja.
- Kristus elää alati mahtavana henkisenä läsnäolona maailmassa, ohjaten ja ylläpitäen kansaansa. Hänessä ilmennyt Jumaluus kehittyy asteittain jokaisessa ihmisessä, kunnes "saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden" (Ef. 4:13).
- Maailma on määrätyn suunnitelman mukainen näyttämö, suunnitelman, jonka mukaan ihmisen henki yhä uudelleen ilmaisten itsensä elämän ja kokemusten vaihtelevissa olosuhteissa jatkuvasti kehittää voimiaan. Tämä henkinen kehitys tapahtuu syyn ja seurauksen loukkaamattoman lain alaisena. "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää"(Gal. 6:7). Hänen tekonsa kussakin fyysisessä inkarnaatiossa määräävät pitkälti hänen kuolemansa jälkeiset kokemukset välitilassa(tai kiirastulessa) ja taivasmaailmassa, ja vaikuttavat paljon hänen seuraavan syntymänsä olosuhteisiin. Ihminen on rengas suuressa elämän ketjussa, joka ulottuu korkeimmasta alimpaan. Auttaessaan alapuolellaan olevia, häntä vuorostaan auttavat he, jotka ovat hänen yläpuolellaan elämän tikapuilla, ja siten hän saa armon vapaan lahjan. On olemassa täydellistyneiden tai pyhien ihmisten pyhäin yhteisö, joka auttaa ihmiskuntaa. On myös olemassa enkelijärjestö.
- Ihmisillä on eettisiä velvollisuuksia itseään ja muita kohtaan. "Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat" (Matt. 22:37-40). Ihmisen velvollisuus on oppia näkemään jumalallinen valo itsessään ja muissa, valo "joka valaisee jokaisen ihmisen" (Joh. 1:9). Koska ihmiset ovat Jumalan lapsia he ovat veljiä ja erottamattomasti toisiinsa liitetyt; se mikä vahingoittaa yhtä vahingoittaa koko veljeskuntaa. Sen vuoksi ihmisen velvollisuus sekä hänessä itsessään että muissa olevaa Jumalaa kohtaan on ensinnäkin pyrkiä jatkuvasti tavoittamaan korkeinta itsessään, siten saattaen sisäisen Jumalan ilmenemään yhä täydellisemmin; ja toiseksi tunnustaa veljeyden tosiasia pyrkimällä jatkuvasti kohti epäitsekkyyttä, rakastamalla, ottamalla huomioon ja palvelemalla lähimmäisiään. Ihmiskunnan palveleminen, kaiken elämän kunnioittaminen ja alemman itsen uhraaminen korkeammalle ovat henkisen kasvun lakeja.
- Kristus asetti erilaisia sakramentteja, joissa sisäinen ja henkinen armo annetaan meille ulkoisen ja näkyvän merkin kautta. On seitsemän riittiä, joille voidaan antaa sakramentin arvo, nimittäin kaste, konfirmaatio, pyhä eukaristia, synninpäästö, pyhä voitelu, pyhä avioliitto ja papiksi vihkiminen. Näitä sakramentteja koskeva oppi on riittävästi esitetty vapaan katolisen kirkon hyväksytyssä liturgiassa. Kristus, perustamansa kirkon elävä Pää on kaikkien sakramenttien todellinen jakaja.
|
